Vuosipäivät

Merkkipäivät

Kalenteri-merkkipäivät ovat myös saaneet uutta pontta. Juhannus, Katrinpäivä ja joulut ei ole koskaan Kihnusta kadonnut, mutta osa niistä välillä haalistuneista kalenteri-merkkipäivistä pidetään hengissä Kihnun museon ja Metsamaan perinnetilan ansiosta.

Katrinpäivä

Katrinpäivä ei jää Kihnussa huomaamatta, vaikka se onkin ajan myötä muuttunut, mutta juhlat pidetään ehdottomasti Katrinpäivän aattona. Huolimatta yrityksistä palauttaa vanha tapa juhlia päivää kaikissa neljässä kylässä, se ei ole onnistunut. Vuodesta riippuen järjestetään yksi, kaksi tai parhaimmillaan kolme juhlaa. Kylä tai yhteisö kattaa yhdessä rikkaan pöydän, muusikot soittavat, syövät, tanssivat ja menevät sitten toiseen kyläjuhlaan Katria juoksemaan. Mennään aina laulaen ja naamioituna – sen vuoksi on järjestäjät keräännyt tarvittavat asiat kuten hameet, huivit, verhot ja hatut, jotta ainakin aluksi ne pysyisivät tuntemattomina. Katreja tervehditään juotavalla, kahden kylän juhlijat laulavat ja tanssivat jonkin aikaa yhdessä ja sitten vieraat palaavat juhlataloonsa tervetuliaisvierailua odottamaan.

Seuraavana päivänä, Katrinpäiväna kokoonnutaan jälleen juhlataloon, syödään keittoa ja muistellaan edellistä päivää.

Juhannus

Vanhoja kansanperinteitä kunnioitetaan myös juhannuksella, ja kun ennevanhain juhannusjuhlia pidettiin kylissä, se on nyt koko saaren yhteinen tapahtuma. Koko Kihnun saari on sitten yksi kylä ja juhlat pidetään Linakülan rannalla tai vanhan kansantalon torilla. Juhannusaatto huipentuu juhannustulen yhteydessä veneen polttamisella, tietysti laulun ja tanssin mukana.

Joulut

Kihnun jouluista on tullut yhä suositumpi kansan juhlapäivä, ja sen yhteisöllinen vuorovaikutus on kasvanut. Kihnun joulu on hiukan erilainen kuin muualla Virossa.

Joulukuusena tuodaan tupaan mänty, koska kuusija ei yksinkertaisesti kasva tarpeeksi paljon jaettavaksi kaikille. Mielenkiintoista on, että Kihnun lapset, jotka ovat hyvin perehtyneitä luontoon, erottavat jopa silmät kiinni kuusen ja männyn, mutta koristeiden asettamisen jälkeen he yleensä sanovat männystä, että se on kuusi.

Jouluaattona lämmitetään sauna ja sen jälkeen mennään hautausmaalle sytyttämään kynttilöitä sukulaisten haudoilla. Sitten menevät perheet kirkkoon, ja kirkon rooli on jopa kasvanut tänään. Jumalanpalveluksen jälkeen jouluaattoa vietetään kotona perheen kanssa runsaan pöydän takana, kuten kaikissa virolaisissa kodeissa.

Ensimmäistä ja toista joulupäivää kotona enää ei vietetä, vaan käydään tilalta tilaan, toivottaen hyvää joulua ja tervehtimässä perheitä. Tätä kylällä käymistä kutsutaan latsis käimine, joka vaatii oluen panemista kotona vieraille tarjoamiseksi. Tarjoillaan myös jouluruokaa ja juotavaa.

Vanhoista ajoista on jäänyt mukava tapa ennen joulua viedä naapureille maistamiseksi olutta, sylttyä, leipää tai muuta jouluruokaa. Leipä on pöydällä koko jouluajan näin, että leikattu puoli ei olisi oven suuntaan.

Noudatetaan myös tapaa, jonka mukaan lattiaa ei tarvitse hankaa joulun aikana ja jouluyönä palaa lamppu koko yön.

Kihnun joulu on saaren yhteisöllinen juhla, jossa nuoret ja mannermaa kihnulaiset saapuvat kotisaarelle hengailemaan, tanssimaan ja laulamaan. Kihnussa sanotaan aina, että joulun aikana on ovet avoinna!