Kihnun historia ja nykypäivä

Kihnu on Riianlahden suurin saari ja Viron seitsemäs suurin saari. Saaren pinta-ala on 16,9 km², se on 7 km pitkä ja enintään 3,3 km leveä. Lähin mannermainen piste, Laon niemi Tõstamaan niemimaalla on 10,2 km päässä Kihnusta ja lähin asuttu alue on Manijan saari (Manilaid) 7,5 km päässä.

Kihnun saarella on neljä kylää: Lemsi, Linaküla, Rootsiküla ja Sääre.

Ensimmäinen maininta Kihnun saaresta Kyne-nimellä on vuodesta 1386, ja sen asukkaita on mainittu jo vuonna 1518. Historiallisten todisteiden mukaan asuivat kalastajat ja hylkeenmetsästäjät Kihnussa jo yli 3000 vuotta sitten.

Nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa on Kihnu säilyttänyt kasvonsa ja omaperäisyytensä, ollessaan vieläkin hyvin erityinen paikka. Kihnun asukkaiden rohkeuden, taitojen ja toiveiden ansiosta on he säilyttänyt identiteettinsä ja perinteisen elämäntapansa.

Kihnu ei ollut vaan aiemmin muusta maailmasta erilainen, se näkyy vieläkin myös tänään. Kihnun kulttuurin kantajat ja pitäjät ovat aina olleet naisia, mutta Kihnun mies Theodor Saar oli ensimmäinen henkilö, joka ymmärsi perinnön arvon ja aloitti sen keräämisen. Kun Kihnun saarta pidettiin taaksepäin jäänyksi syrjäiseksi alueeksi, sen tapoja ja kieltä halveksuttiin, häntä ei hävettänyt olla Kihnun asukas, päinvastoin hän korosti Kihnun ainutlaatuisuutta ja tarvetta säilyttää kulttuuri ja kieli.